Päästöt
Päästöt lisääntyivät hieman
Kiinteistöihin ostettavan sähkö- ja lämpöenergian tuotanto aiheuttaa merkittävimmän osan Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevien kiinteistöjen ilmapäästöistä. Kiinteistöjen kylmäaineiden käyttö ja omat lämpölaitokset synnyttävät suoria kasvihuonekaasupäästöjä.
Vuonna 2009 Senaatti-kiinteistöjen kohteissa tapahtuneesta energiankäytöstä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 513 000 ekvivalenttista hiilidioksiditonnia. Rakennuskuutiota kohti lasketut Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämän kiinteistökannan kasvihuonekaasujen ominaispäästöt olivat 61,6 kg CO2-ekv/brm2, joka on 3,5 % enemmän kuin vuonna 2008. Osittain muutos selittyy myös kiinteistökannan muutoksilla ja laskentaperiaatteiden tarkentumisella. Senaatti-kiinteistöjen osuus Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä (Tilastokeskus 2007) on noin yksi prosentti.
Senaatti-kiinteistöt raportoi ilmastonmuutosta aiheuttavat hiilidioksidipäästöt (CO2) sekä maaperän ja vesistöjen happamoitumista aiheuttavat typen oksidi (NOx) ja rikkidioksidipäästöt (SO2). Lisäksi raportoidaan pienhiukkaspäästöt, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen sekä aiheuttavat vakavia terveysvaikutuksia. Energiantuotannosta aiheutuvien päästöjen arvioinnissa on käytetty keskimääräistä suomalaista kaukolämmön ja sähköntuotannon ympäristöprofiilia. Alueellisten lämpölaitosten päästöjen arviot perustuvat polttoainekohtaisiin ominaispäästöihin sekä vastaavan kokoluokan lämmityslaitosten päästömittauksiin.
Kylmäaineet
Kylmäaineet ovat rakennuksen kylmälaitteissa käytettäviä lämmönsiirtonesteitä. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kiinteistöissä on käytössä karkeasti noin 20 tonnia jäähdytysaineita. Yleisimmät käytössä olevat aineet ovat R-407c, R-22, R-134a ja R-404a, jotka yhdessä vastaavat noin 70 prosentista jäähdytysaineiden kokonaismäärästä. Jäähdytysaineita joudutaan täydentämään laitteistoihin niissä olevien vuotojen vuoksi. Vuonna 2009 Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa jäähdytysaineita täytettiin laitteistoihin noin 1,4 tonnia eli seitsemän prosenttia käytössä olevasta kokonaismäärästä. Senaatti-kiinteistöjen käytössä olevista kylmäaineista noin kaksi prosenttia on otsonikerrokselle haitallisia CFC-yhdisteitä, 18 prosenttia CFC-yhdisteitä korvaavia otsonikerrokselle vähemmän haitallisia HCFC-yhdisteitä ja noin 79 prosenttia uusia kloorivapaita otsonikerrokselle haitattomia yhdisteitä.
Tällä hetkellä CFC-yhdisteiden käyttö kylmälaitteiden huollossa on kielletty ja korvaavien HCFC-yhdisteiden käyttö kylmälaitteiden huollossa loppuu 2015. Senaatti-kiinteistöt on laatinut suunnitelman ja aikataulun kiellettyjen kylmäaineiden poistamiselle. Vuonna 2009 Senaatti-kiinteistöjen otsonikerrokselle haitallisten aineiden päästöjä kuvaava ODP-potentiaali oli 24 kg CFC-11 ekvivalenttia.
Päästöt vesistöihin
Kiinteistöjen jätevedet johdetaan pääasiassa kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin, jotka pyrkivät vuosi vuodelta parantamaan vesistöihin laskettavan veden puhtautta. Senaatti-kiinteistöt pyrkii vähentämään puhdistamolle johdettavan veden määrää ja vuonna 2009 Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden bruttopinta-alaan suhteutettu ominaiskulutus laski 2,2 % vuoteen 2008 verrattuna.
Alla on esitetty vedenkulutuksen jakautuminen Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden osalta alueittain vuonna 2009:
- Etelä-Suomi 43,80 %
- Itä-Suomi 16,58 %
- Keski-Suomi 17,67 %
- Länsi-Suomi 10,99 %
- Pohjois-Suomi 10,96 %
Käsitellystä jätevedestä aiheutuu vesistöihin lähinnä rehevöittäviä päästöjä. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden jätevesistä vesistöihin päästetty kokonaistyppipäästö oli vuonna 2009 noin 34 tonnia, fosforipäästö 630 kg ja orgaanisen aineksen määrää kuvaava biologinen hapenkulutus (BOD) noin 16 tonnia.
Vesihuoltolaitosten viemäriverkkoihin kuulumattomien kiinteistöjen jätevesihuollon vaatimuksia tiukennettiin vuonna 2003 valtioneuvoston asetuksella (542/2003). Asetuksen mukaan olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien on täytettävä uudet vaatimukset vuoteen 2014 mennessä.
Senaatti-kiinteistöt on pyrkinyt kartoittamaan pienpuhdistamoiden tilaa ja vuonna 2009 puhdistamoista vain pieni osa (12 %) ei vielä täytä uusia puhdistusvaatimuksia. Osassa kohteita selvitystyö on vielä käynnissä.
