Rahavirrat

Taloudelliset tavoitteet ja tulokset

Eduskunta asettaa vuosittain talousarvion yhteydessä Senaatti-kiinteistöille palvelu- ja toimintatavoitteet, päättää investointien enimmäismäärästä ja myöntää lainanottovaltuudet. Valtiovarainministeriö vahvistaa tulostavoitteen ja tuloutuksen sekä muut toimintatavoitteet.

Senaatti-kiinteistöt saavutti kertomusvuonna kaikki eduskunnan ja valtiovarainministeriön asettamat taloudelliset ja toiminnalliset palvelutavoitteet. Kokonaistulos oli 151 (102) miljoonaa euroa. Tulokseen vaikuttivat korkotason laskusta johtuvat rahoituskulujen säästöt ja vuokratulojen kasvu. Lisäksi vuoden 2009 tulokseen kirjattiin satunnaisiin eriin Musiikkitalon rakentamista varten saatu 4,1 miljoonan euron lahjoitus. Vuoden 2008 tuloksesta maksettiin kertomusvuonna tuloutusta valtiolle 80 (100) miljoonaa euroa. Lisäksi valtiolle maksettiin lainojen lyhennyksiä ja korkoja sekä takausmaksuja yhteensä 230 (227) miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöjen koko toiminnan sijoitetun pääoman tuotto oli 4,4 (3,9) prosenttia. Senaatti-kiinteistöille asetettu vuokraustoiminnan tulostavoite vuodelle 2009 oli 120,4 miljoonaa euroa. Toteutunut vuokraustoiminnan tulos ilman arvonalennuksia ja satunnaisia eriä oli 161,5 miljoonaa euroa eli ylitti asetetun tavoitteen 41,1 miljoonalla eurolla.

Asiakkaat

Senaatti-kiinteistöjen liikevaihto muodostuu vuokratuloista, palveluiden myynneistä sekä kiinteistöjen myyntitoiminnasta. Vuonna 2009 liikevaihto oli yhteensä 724 (673) miljoonaa euroa. Se kasvoi 7,6 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu johtui pääosin uudis- ja perusparannuskohteiden valmistumisesta, vuokrien indeksikorotuksista ja yliopistokiinteistöjen Etelä-Suomen alueen kohteisiin tehdyistä vuokratasokorotuksista (10 milj. euroa). Vuokraustoiminnan liikevaihto oli 687 miljoonaa euroa. Vuokrista 92,5 prosenttia kertyi budjettitalouden piiriin kuuluvilta asiakkailta. Liikevaihdosta 44 prosenttia tuli Etelä-Suomen alueelta, 13 prosenttia Länsi-Suomesta, 15 prosenttia Keski-Suomen alueelta, 15 prosenttia Itä-Suomesta ja 13 prosenttia Pohjois-Suomen alueelta. Keskimääräinen vuokrataso (toimitilasopimukset, kokonaisvuokrakohteet) vuoden 2009 lopussa oli 11,45 euroa/m² (10,57).

Senaatti-kiinteistöjen keskimääräisen vuokratason on todettu mm. KTI:n benchmarking-selvitysten mukaan sijoittuvan markkinahintojen alapuolelle. Senaatti-kiinteistöjen toimialojen välillä vuokratasossa on eroja johtuen mm. siitä, että rakennukset eroavat toisistaan iältään, arkkitehtuuriltaan, kunnoltaan, käyttötarkoitukseltaan ja sijainniltaan. Osa rakennuksista sijaitsee alueilla, joilla ei ole kiinteistömarkkinoita. Kasvukeskuksissa uusinvestointien ja peruskorjausten yhteydessä vuokrataso määrittyy käytännössä investointikustannusten perusteella lähelle markkinahintaa. Senaatti-kiinteistöillä ei ole kilpailuoikeudellisia monopoli- ja kartellisäädöksiä koskevia tuomioita tai syytöksiä, eikä sellaisia ole koskaan ollut vireillä.

Materiaalien ja palvelujen toimittajat

Vuonna 2009 alihankkijoille ja muille toimittajille maksettiin 508 miljoonaa euroa eli noin 70 prosenttia Senaatti-kiinteistöjen liikevaihdosta. Investointien osuus ostoista oli 64 prosenttia. Ostojen määrä kasvoi 15 prosenttia vuodesta 2008. Senaatti-kiinteistöillä oli vuonna 2009 yhteensä 5 650 (edellisenä vuonna 5 812) laskuttavaa toimittajaa. Noin 185 (200) suurinta tavaroiden ja palveluidentoimittajaa kattoi 80 prosenttia Senaatti- kiinteistöjen kokonaisostoista. Senaatti-kiinteistöt pyrkii pitkäaikaisiin puite- tai vuosisopimuksiin palvelutoimittajiensa kanssa. Vuonna 2009 Senaatti-kiinteistöillä oli 69 kumppanuusyritystä. Lisäksi lähinnä rakennusten ylläpitotehtäviä varten on tehty runsaasti alueellisia puitesopimuksia. Vuonna 2009 ei ollut tapauksia, joissa Senaatti-kiinteistöt ei olisi hoitanut maksu- ja muita velvoitteitaan toimittajilleen sopimusehtojen mukaisesti.

Henkilöstö

Senaatti-kiinteistöt maksoi vuonna 2009 palkkoina ja palkkaan rinnastettavina palkkioina työntekijöilleen yhteensä 14,1 miljoonaa euroa (13,8), eläkekuluja 2,8 miljoonaa euroa ja muita henkilösivukuluja 0,5 miljoonaa euroa. Palkoista noin 64 (63) prosenttia maksettiin pääkaupunkiseudulle.

Omistajat ja ulkopuoliset rahoittajat

Osa Senaatti-kiinteistöjen omaisuuden rahoituksesta on merkitty peruspääomaksi, osa muuksi omaksi pääomaksi ja osa lainaehdoin annetuksi. Senaatti-kiinteistöt maksaa velaksi valtiolta hallinnansiirtoina saamistaan kiinteistöistä lainanlyhennyksiä sekä korkoa. Valtion lainat ovat kiinteitä 4–5 prosentin korolla olevia lainoja, joiden alkuperäinen takaisinmaksuaika oli pääosin 15 vuotta. Takaisinmaksuaikaa on jäljellä keskimäärin 4,5 vuotta. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt on ottanut investointeja varten lainaa yhteensä 1 465 (1 270) miljoonaa euroa vuosina 2002–2009. Vuonna 2009 Senaatti-kiinteistöt tuloutti valtiolle yhteensä 80 miljoonaa euroa. Lisäksi se lyhensi valtion lainoja 166,4 (159,9) miljoonalla eurolla ja muita lainoja 104 (64,6) miljoonalla eurolla sekä maksoi korkokuluja 91,9 (109,7) miljoonaa euroa ja lainojen takausmaksuja 5,5 (4,2) miljoonaa euroa. Valtiolle suoritetut maksut ovat 159 (225) miljoonaa euroa suuremmat kuin Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2009 tulos.

Julkinen sektori

Tuloverolain mukaan Senaatti-kiinteistöt ei maksa tuloveroa valtiokäytössä olevista kiinteistöistä. Senaatti-kiinteistöjen tuloveroprosentti oli 8,99 vuonna 2009. Arvonlisävero, varainsiirtovero ja kuntakohtainen kiinteistövero määräytyvät yleisten säännösten mukaisesti. Vuonna 2009 Senaatti-kiinteistöt maksoi tuloveroja 0,9 miljoonaa euroa ja arvonlisäveroa 49,7 (45,2) miljoonaa euroa. Senaatti-kiinteistöjen maksama kiinteistövero oli kertomusvuonna 31,4 (30,7) miljoonaa euroa. Vuonna 2003 Senaatti-kiinteistöissä aloitettiin oma-aloitteisesti systemaattiset kiinteistöverojen oikeellisuusselvitykset. Vuoden 2009 aikana näissä selvityksissä tarkastettiin eri puolella Suomea sijaitsevien 35 kohteen kiinteistöveron perusteet. Veron perusteissa havaitut vähäistä merkittävämmät virheet on oikaistu riippumatta siitä, onko veron määrä noussut vai laskenut. Vuonna 2009 Senaatti-kiinteistöt sai Tekesin tutkimus- ja tuotekehitystukea 97 963 (104 677) euroa.

Tuki yleishyödyllisille yhteisöille

Senaatti-kiinteistöissä on sponsorointiin ja hyväntekeväisyyteen liittyvät toimintaohjeet, jotka perustuvat Senaatti-kiinteistöjen arvoihin ja eettisiin periaatteisiin. Toimintaohjeiden mukaan tuettavat kohteet eivät saa olla poliittisia tai uskonnollisia. Joulukortteihin varatut rahat on perinteisesti lahjoitettu hyväntekeväisyyteen ja asiakkaiden toimintaa on tuettu pienimuotoisesti muun muassa kannatusilmoituksin. Suurimman asiakkaan eli Suomen Kansallisoopperan kanssa Senaatti-kiinteistöillä on voimassa oleva yhteistyösopimus. Vuonna 2009 Senaatti- kiinteistöt antoi tukea edellä mainittuihin tarkoituksiin yhteensä 164 253 euroa.