Ympäristölukujen laskentaperiaatteet
Laskentaperiaatteissa on esitetty Senaatti-kiinteistöjen osalta tärkeimpien toimintaindikaattoreiden laskentaperiaatteet.
Toimintaindikaattorit EN1-4 Materiaalit ja energia
Senaatti-kiinteistöt raportoivat käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan uudisrakentamisen osalta. Rakennettu pinta-ala kerrotaan keskimääräisen rakennusmateriaalien muodostumiskertoimen [kg/m2] kanssa, jolloin saadaan arvio kulutetuista materiaaleista. Uudisrakentaminen sisältää Senaatti-kiinteistöjen ja puolustushallinnon kohteet. Uudisrakentaminen on lisääntynyt vuodesta 2008 huomattavasti.
GRI-ohjeistuksen mukaisesti ”suora energiakulutus viittaa energiaan, joka sisältyy raportoivan organisaation toiminnallisiin rajoihin. Suora energia voidaan kuluttaa raportoivan organisaation toimesta tai siirtää toiselle kuluttajalle. Suora energia voi olla joko primääri- tai sekundäärienergian muodossa.” [1]
Senaatti-kiinteistöjen suora energiankulutus koostuu Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden Ryhti-tietokannan raportoimaan tietoon alueellisten lämpölaitosten tuottamasta energiasta. Aluelämpölaitosten energiantuotanto summataan yhteen ensin primääri-energialähteittäin (esim. kevyt polttoöljy [MWh/a]) ja lopuksi kokonaan [MWh/a]. Lukuja verrataan edellisen vuoden tulokseen. Ryhti-järjestelmään syötettävien lukujen osalta käytössä on myös jatkuva laadunvarmistus järjestelmän ylläpidon toimesta.
Organisaatiolle, jolla ei ole omaa energiantuotantoa, sekundäärienergiamuodot kuten ostosähkö ja ostolämpö ovat merkittävimmät energiankulutusmuodot. Epäsuora energiankulutus muodostuu Senaatti-kiinteistöjen sähkön ja lämmönkulutuksesta, em. häviöistä ja rakentamisen energiankulutuksesta. Kiinteistöissä kulutettu sähkö ja lämpö sisältävät Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kaukolämmön ja sähkönkulutuksen, pääomavuokrakohteiden kokonaislämmönkulutuksen ja sähkönkulutuksen. Lukuja verrataan edellisen vuoden tulokseen. Kuten suoran energiankulutuksen osalta, myös epäsuoraa energiankulutusta verrataan Ryhti-järjestelmään syötettävien lukujen osalta järjestelmän ylläpidon toimesta. Oheinen kuva esittää energiankulutuksen osalta laskentarajaukset, jotka pohjautuvat GRI-raportoinnin laskentaperiaate ohjeistuksiin
[1] M. Niskala, T. Pajunen, K. Tarna-Mani, Yhteiskuntavastuun raportointi, raportointi- ja laskentaperiaatteet, 2009 KHT-Media Oy, ISBN 978-952-218-032-2
Kuva: Senaatti-kiinteistöjen energiankulutuksen laskenta GRI –ohjeistuksen mukaisesti
Toimintaindikaattorit EN16-25 Päästöt ja jätteet
Päästöt lasketaan energian ja materiaalien kulutustietojen pohjalta. Päästöt sisältävät (1)Senaatti-kiinteistöissä sähkön ja lämmönkulutuksesta aiheutuvat päästöt, (2) pääomavuokrakohteiden aluelämpölaitosten energiantuotannon päästöt huomioiden yllä mainittujen energiantuotantojen häviöt, ja (3) rakentamisen energiankulutuksen ja materiaalien päästöt sekä (4) kylmäaineiden aiheuttamat päästöt. Päästöt raportoidaan CO2-ekv päästöinä. Lisäksi CO2-ekv päästöt lasketaan Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden osalta myös ominaispäästöinä suhteutettuna brm2:aan. Herkkyystarkastelussa tuloksia verrataan edellisen vuoden tuloksiin. Laskenta myös läpikäydään GRI ohjeistuksen laskentaohjeiden mukaisesti.
Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kylmäainetietojen pohjalta arvioitiin kylmäaineiden vaikutus otsonikatoon. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa alueen yhdyshenkilöiltä kysyttiin lisätyt jäähdytysainemäärät. Näiden pohjalta laskettiin kokonaispäästö jäähdytysainekohtaisen päästökertoimen avulla sekä otsonikatopotentiaalina (Oxone depletin potetial, ODP) että CO2-päästöinä.
Oheinen kuva esittää päästöjen laskennan rajaukset, jotka perustuvat GHG-protokollan luokkaohjeistuksiin.
Kuva: Senaatti-kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta GHG protokollan luokkaohjeistuksen mukaisesti
Yllä kuvatun lisäksi myös liikematkoihin käytettyjen matkustuskilometrien pohjalta laskettiin liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (CO2). Vuonna 2009 maksetut kilometrikorvaukset muutettiin matkaksi ja kerrottiin Suomen henkilöautojen keskimääräisellä päästökertoimella.
Kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi laskettiin myös NOX-, SO2- ja hiukkaspäästöt ilmakehään jaoteltuna päästölajeittain ja painon mukaan. Käytetty laskentarajaus ja lähtötietojen kerääminen olivat yhtenevät kasvihuonekaasupäästöjen laskennan kanssa. Päästöt lasketaan Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden osalta ominaispäästöinä suhteutettuna bruttoalaan, jolloin ne ovat verrattavissa edellisen vuoden päästöihin. Kokonaispäästön määrä saatiin laskemalla yhteen primäärienergianlähteittäin lasketut päästöt. Yksittäinen energiakulutus kerrottiin kulloinkin tarkastelussa olevan päästön päästöprofiililla. Herkkyystarkastelussa laskentaa ja tuloksia verrattiin edellisen vuoden tuloksiin.
Senaatti-kiinteistöt raportoivat myös jätteiden kokonaismäärän jätelajeittain ja käsittelyn mukaisesti. Lähtötietoina käytettiin Etelä-Suomen suurimman jätehuoltoyrityksen laskutustietoja, jotka lavennettiin koskemaan koko Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämää kiinteistökantaa huoneistoneliöiden kautta. Tuloksia ja laskentaa verrattiin edellisen vuoden laskentaan. Raportoitujen jätteiden määrä on myös lisääntynyt vuosi vuodelta, joka on tarkentanut lähtötietoja ja näin ollen myös tuloksia.
